Huittisten ja Kokemäen kaupunkien sekä Äetsän kunnan alueella sijaitseva Puurijärven ja Isonsuon kansallispuisto perustettiin vuonna 1993 ja se on kooltaan 27 km2. Kansallispuisto koostuu kansainvälisestikin arvokkaana lintujärvenä tunnetusta  Puurijärvestä ja viidestä kermikeidassuosta; Aron-, Iso-, Kiettareen-, Korkea- ja Ronkansuosta. 

Karhiniemen kylässä olevassa vanhassa kansakoulussa on kansallispuiston luontotupa. "Sudenkorennon maa" -näyttely kertoo uhanalaisesta kosteikkoluonnosta. Tupa on auki huhtikuusta lokakuuhun (ke-su).

Matala ja rehevöitynyt Puurijärvi on eräs parhaimmista lintujärvistämme. Järvellä pesi vuonna 1993 yli 30 lajia kokonaisparimäärän noustessa yli 1500 pariin. Runsaimmat pesimälajit olivat nokikanan lisäksi naurulokki, ruokokerttunen ja pajusirkku. Monet vesilintulajit pesivät järven suuressa naurulokkikoloniassa, sillä lokit antavat hyvän suojan petoja vastaan varoittaessaan vaaran uhatessa. Puurijärvi on myös tärkeä saalistusalue järven ympäristössä pesiville linnuille. Lähitienoon pääskyt kuten myös uhanalaiset kalasääski ja nuolihaukka ruokailevat usein järvellä. Joskus voi nähdä jopa merikotkankin kala- ja piisamijahdissa. Piisami onkin yksi järven näkyvimmistä eläinlajeista.

Myös suot ovat linnustoltaan runsaita. Yleisimmät lajit ovat niittykirvinen ja keltavästäräkki, mutta myös kiuruja, pensastaskuja ja monia muita avomaalintuja pesii runsaasti. Soilla viihtyvät myös teeret sekä Etelä-Suomessa viime aikoina harvinaistuneet riekot. Kahlaajia on avoimilla soilla paljon. Kapustarinnan haikeaa vihellystä kuuluu kesäisin joka puolelta, samoin liroja pesii kymmeniä pareja. Soilla on myös muutonaikaista merkitystä paitsi kahlaajille, myös kurjille ja hanhille. Soilla viihtyy lintujen lisäksi runsas hyönteislajisto. Alue on erityisesti perhoslajistoltaan monipuolinen ja merkittävä.

Puurijärven-Isonsuon kansallispuistossa on sallittua liikkuminen kävellen ja hiihtäen sekä marjojen ja ruokasienten poimiminen. Rajoitettua on liikkuminen Puurijärvellä jäättömänä aikana sekä soilla lintujen pesimäaikana. Kiellettyä on roskaaminen, maaperän ja kasvillisuuden vahingoittaminen, eläinten häiritseminen, pyydystäminen ja tappaminen sekä muu alueen luontoa muuttava tai luonnon muita käyttäjiä häiritsevä toiminta. Koirien ja kissojen ja muiden kotieläinten irti pitäminen, moottoriajoneuvojen käyttö, leiriytyminen ja avotulen teko sekä metsästys ja kalastus on myös kiellettyä.

Ajo-ohje kansallispuiston eri osiin: Puiston itä- ja pohjoisosaan: Valtatieltä 2 Huittisissa käännytään Tampereen suuntaan (VT 12), ajetaan noin 4 km, jonka jälkeen käännytään vasemmalle Karhiniementielle. Karhiniementien risteyksestä ajetaan 4km Karhiniemen luontotuvalle ja 8km Isonsuon luontopolulle. Kärjenkallion lintutornille mentäessä ajetaan Karhiniementie loppuun saakka ja käännytään Kauvatsalle (PT 2481). Kauvatsantieltä on viitoitus lintutornille noin 3 km:n päässä risteyksestä. Puiston länsiosaan: Valtatie 2:lta käännytään Huittisissa Risten paikallistielle, josta viitoitus Ronkansuon luontopolulle noin 2 km:n päässä risteyksestä.