Mikä oli Telja?

Artkkelissaan “Teljan arvoitus” professori Unto Salo kertoo vanhaan kauppapaikkaan liittyvistä tiedoista ja arveluista.


Rautakauden muinaisjäännökset ja keskiajan muistot ovat Kokemäen keskustassa harvinaisen runsaat. Teljan muinaiskaupunki ei ollut kaupunki sanan nykyisessä merkityksessä, vaan tori tai markkinapaikka. Sana kaupunki on lainattu kieleemme muinaisruotsista, ja se merkitsee lähinnä kauppaketoa tai kauppaniittyä. Myös muinaiskaupunkilaitoksen juuret yltävät syvälle Länsi-Euroopan historiaan. Kokemäellä näitä muinaiskaupunkeja on sijannut kaksi, Hahlo ja Telja. Telja on ollut tärkeä talvimarkkinapaikka. Piispa Henrikin kuolinpäivästä nimensä saaneet markkinat, heikinmarkkinat, pidettiin joulurauhan päättymisen jälkeen tammikuun 13. päivästä pääsiäiseen ulottuvana aikana.

Pyhän Henrikin saarnahuone
Teljasta on meidän aikoihimme saakka säilynyt muistona hirsinen salvos, Pyhän Henrikin saarnahuone. Se on saksalaistyyppisen kaksikerroksisen kapean luhtiaitan alaosa; ylähuone on hävinnyt. Saarnahuoneen mainitsevat kirjoituksissaan niin Sigfrid Aronus Forsius kuin Johannes Messenius. Viimemainitun mukaan saarnahuone on säilynyt, vaikka tuli on useaan kertaan hävittänyt kylän muut rakennukset. Saarnahuone on ollut ikimuistoinen pyhiinvaelluskohde ja sitä on pidetty kunnossa vuosisatojen ajan. 1600-luvun alkuvuosina merkittiin muistiin perimätieto, jonka mukaan Englannista lähtenyt, Suomen lähetysajan piispa Henrik olisi viettänyt viimeisen yönsä ennen Köyliönjärvellä tapahtunutta surmaansa juuri tässä aitassa. Henrikin kuolinpäivästä päätellen kyseessä olisi ollut tammikuun 19. ja 20. päivän välinen yö vuonna 1156, siis talvimarkkinoiden aikaan. Rakennuksen suojaksi on pystytetty uusgoottilaistyylinen kappeli, jonka on suunnitellut Turun kaupunginarkkitehti Per Johan Gylich. Aloitteen sen rakentamisesta teki kaksi miestä: Kokemäenkartanon poika, Finströmin kirkkoherra Frans Peter von Knorring ja Vitikkalan rusthollin poika, Kokemäen kirkkoherra Fredrik Grönholm. Eva Kristiina Malm, Ylistaron Malmin tilan leskiemäntä, lahjoitti kappelia varten Kokemäenjoen rannasta tontin. Kappeli vihittiin Kesä-Henrikkinä 18.6.1857, kristinuskon maahantuonnin 700-vuotisjuhlissa

Telja - Tälge
Teljan nimi yhdistetään Mälarin Ruotsin Tälge-nimiin. Unto Salon mukaan Teljan lienevät perustaneet ruotsalaiset 1100-luvulla. Se oli Satakunnan kaupallinen keskus vielä 1200-luvulla, mutta menetti merkityksensä Liikistölle ja Ulvilalle maan nousemisen myötä joen muuttuessa purjehduskelvottomaksi. Teljasta vientitavarat lienee kuljetettu aluksi Kalannin satamaan. Kaupan kehittyessä sen painopiste siirtyi lähemmäs merenrannikkoa ja helppopääsyisiä satamia. Kalastuksen ja kalan arvo nousi suuresti mm. katolisen ajan paastoruokana. Samaan aikaan Itämeren kaupungit kehittyivät ja vaurastuivat. Ne eivät enää tuottaneet itse ruokaansa, vaan se oli ostettava muualta. Kaupunkien kulutustalous teki tuloaan. Hansakauppiaiden koggit korvasivat viikinkiajan pienet knorr-alukset. Ne kykenivät kuljettamaan suuria kalalasteja sen jälkeen kun oli opittu valmistamaan kuljetukseen ja säilytykseen sopivia tynnyreitä.

Ikivanha Ylistaro
Ylistaron vanha kylä, jonka yhteyteen perimätieto Teljan kaupungin sijoittaa, on keskiajalla ollut tärkeä keskuspaikka. Mustan kirjan mukaan siellä säilytettiin Satakunnan maakunnan sinettiä. Ylistaro on tutkijoitten mukaan sama kuin Villa Cuma, jonka keskiaikaiset asiakirjat mainitsevat. Kokemäen kaupunki on siis Teljan seuraaja. Ylistaron kylän tontti on sijainnut Kokemäenjoen rannassa, Piispa Henrikin saarnahuoneen kummallakin puolella. Sillä on seissyt vieri vieressä kolmetoista umpikartanoksi rakennettua taloa, osaksi niin lähekkäin, että kolmen talon kesken on lämpimäisleivät voitu antaa talosta toiseen ikkunoiden kautta. Sieruanoja ja Sonnilanjoki katkaisivat jonomaisen kylän kolmeen osaan. Ylistaro on sarkajaosta lähtien, ainakin jo keskiajan lopulla, ollut samalla paikalla. Kauppala, villa, ei edellyttänyt kaupunkimaista hallintoa ja asemakaavaa. Kylän kaupalliseen ja käsityöpohjaiseen merkitykseen viittaavat monet Ylistaron vanhat ruotsalais- ja saksalaisperäiset talonnimet. Ylistaron nimen jälkiosa, taro, merkitsee rintamaata, asuttua maata sydänmaan, erämaan vastakohtana. Taroksi paikka näyttää muodostuneen joskus 1000-luvun jälkeen. Teljan syntyajaksi arvellaan 1100-lukua. Tähän aikaan perustettiin myös Turun ja Kalannin kaupungit, jotka arabialainen maantieteilijä Idrisi mainitsee 1150-luvulla. Idän ja lännen välinen varhainen kauppa kulki Välimeren alueella. Sen taantuessa etsittiin uusia väyliä Itämeren, Venäjän virtojen ja Mustan meren sekä Kaspianmeren kautta. Tämän kaupan - pääasiassa kallisarvoisia kankaita ja muita ylellisyystavaroita - keskuksesi nousi Mälarin saarelle perustettu Birka. Vuoden 1000 tienoilla kauppayhteys Aasiaan katkesi, ja väylän päätepisteeksi tuli Novgorod. Samalla Suomen merkitys kasvoi, ja sekä Birka että Sigtunan kaupunki pitivät yllä kiinteitä kauppasuhteita maahamme.

Lähde: professori Unto Salon artikkelit ja teokset