Kokemäenkartanon rakennusryhmä 1700-luvulta.

Historia

Kokemäki on tunnettu Kokemäenjokilaakson vanhana mahtipitäjänä, jonka alueella tehdyt muinaiskaivaukset kertovat elämästä jopa 7000 vuoden takaa. Vuonna 1156 Upsalan piispa Henrik kävi täällä saarnamatkalla. Kokemäen seurakunta on todennäköisesti perustettu 1100-luvulla. Kokemäenkartanon lääni tunnetaan jo vuodelta 1331, ja sen keskusta, Kokemäen kuninkaankartanoa, isännöivät pitkään mm. Turun piispat. Keskiaikainen huovintie kulki Turun seudulta Kokemäen kautta Kokemäenjoen suulle. Huovintien varrella oli hengellisten ja maallisten yhteisöjen ylläpitämiä kiltataloja, joissa matkamiehet saattoivat yöpyä. Tällainen sijaitsi lähellä Kokemäen kirkkoa.

Kokemäenjoen laakso on ollut rautakaudella Suomen jokilaaksoista voimakkain. Siihen ovat sekä taloudellisesti että kulttuurillisesti läheisesti liittyneet Vanajaveden seudut. Kokemäenjoen suulta oli yhtenäinen asutus Hämeenlinnan seudulle saakka. Puolustuksellisen yhteenliittymän muodostivat näillä alueilla sijainneet mäkilinnat. Kokemäellä linna sijaitsi Harolan Linnaluodossa.

Kokemäenjoki on ollut mahtava vesireitti laivaliikenteelle mereltä sisämaahan sekä sisämaasta tulevalle veneliikenteelle. Kokemäenjoki on myös ollut kuuluisa lohistaan ja siioistaan. Suomen vanhin kaupunki Teljä (esiintyy myös muodossa Telje ja Telja) sijaitsi jokivarressa, lähellä nykyistä Pyhän Henrikin saarnahuonetta.

Kokemäki toimi keskiajalla vanhan Satakunnan hallinnollisena keskuksena. Maakuntakäräjät pidettiin Kokemäen kirkon lähellä sijainneella käräjämäellä ja maa-kunnan sinettiä säilytettiin läheisessä Ylistaron kylässä vielä 1400-luvulla.

Kokemäkeä koskeva vanhin varma kirjallinen maininta on Turun tuomiokirkon rekisterissä eli "mustassakirjassa" vuonna 1324. Toisessa niistä piispa Pentti todistaa, että Hattulan Vesunnan isäntä Paavali on elinkautista ylläpitoa vastaan luovuttanut talonsa Gunno eli Gunne -nimiselle miehelle, jota eräässä myöhemmässä asiakirjassa nimitetään "satulamestariksi". Gunnon kotipaikkana mainitaan Kumu eli Kumo; toisessa Hämeen asukkaat todistavat saman asian.

1869 pidettiin ensimmäinen kuntakokous, josta kunnan toiminta alkaa. Kokemäestä tuli kauppala 1972 ja kaupunki 1977.

Kuuluisimpia kokemäkeläisiä on valtioneuvos Emil Nestor Setälä. Hänen kielioppiaan ovat oppikoululaiset lukeneet 1960-luvulle asti. Hän oli suomalais-ugrilaisen kielitieteen professori. Merkittävimmän päivätyönsä Setälä kuitenkin teki valtiollisessa politiikassa. Hän oli itsenäisyyssenaatin jäsen, kansanedustaja, opetusministeri, ulkoministeri ja suurlähettiläs.

Kokemäellä syntyi myös valtiomies Kullervo Manner. Hän oli eduskunnan puhemiehenä 1917. Vapaussodassa Manner toimi punaisten ylipäällikkönä. Hän siirtyi Neuvostoliittoon, jossa oli perustamassa Suomen Kommunistista Puoluetta ja toimi sen puheenjohtajana 1918-1935.

Tunnettuja kokemäkeläisiä ovat olleet myös sääprofeetta Lauri Rajaoja, "Rajaojan äijä" ja Osmo Pertola, "Kokemäen Uuno".

Arkistosihteeri Sirkka Pintilä 7.8.1998

Lisää Kokemäen historiaa